---

Qophii Ayyaana Irreechaa fi Hikkaa akkasumaas Seenaa Irreechaa Ummatoota Oromoo Biratti Qabu.

Qophii Ayyaana Irreechaafi Hikkaa Ummanni Oromoo seenaa dheeraa fi aadaa boonsaa qabu. Aadaa kana keessaa tokko isa guddaan fihttp://Nizamshop.comhttp://Gadaamarket.com addunyaa irratti beekametti ta’e Irreechaa dha. Irreechi ayyaana galataafi nagaa, jaalalaafi tokkummaa, akkasumaas mallattoo jireenya fi wal qixxummaa Oromoon waggoota dheeraaf ittiin beekamu dha. Irreechi mallattoo Oromummaa qofa osoo hin taane, mallattoo aadaa, amantii, duudhaa fi wal-hubannaa ilmaan Oromoo walitti qabu ta’eera.

Kana malees, Irreechi yeroo ammaa sirna Gadaa waliin wal qabatee seenaa, safuu, fi heera Oromoo calaqqisiisa. Sirna Gadaa keessatti ayyaanni Irreechaa bakka olaanaa qaba; Oromoon Waaqaa galateeffachuuf, rooba, midhaan, nageenya, fi tokkummaa haala addaa ta’een kabaja.

Barreeffama kana keessatti waa’ee:

1. Qophii Irreechaa fi haala itti qophaa’u,
2. Hikkaa fi hiika Irreechaa,
3. Seenaa fi iddoo Irreechi Oromoo biratti qabu,
4. Akkaataa yeroo ammaa Irreechi Oromiyaa fi biyya alaa keessatti kabajamu

bal’inaan ni ilaalla.

---

1. Qophii Ayyaana Irreechaa Qophii Ayyaana Irreechaafi Hikkaa

Qophii ayyaana Irreechaa waggaa waggaan Oromoon baatii Fulbaana dhumaatii hanga Onkoloolessa jalqabaatti godhama. Irreechi iddoo lamatti beekama:

1. Irreecha Birraa (Irreecha Guddaa): Fulbaana dhumaatti kabajama. Kun galata Waaqaa roobaa, midhaan guddaa, fi nagaa argamsiiseef dhiyaatu.
2. Irreecha Arfaasaa (Irreecha Xiqqaa): Caamsaa keessa kabajama. Kun yeroo bonaa darbee roobni jalqabutti galataaf dhiyaata.

Haala Qophii

• Ummataafi Qophii Idilee: Oromoon yeroo Irreechaa dura qophiilee adda adda godha. Qophiiwwan kunneen keessaa faayidaa idileetti fakkeenya: uffata aadaa, sirboota, weedduu fi faaruu galataa, faannoo fi uffata halluu aadaa (adi fi gurraacha, diimaa fi cuquliisaa).
• Ittiin Fayyadama Mallattoo: Muka malkaa, margaa, handhuura lafaafi bishaan adda addaa filatama. Oromoon margaa fi malkaa harkatti fudhatee Irreecha irratti argama. Kun mallattoo jireenya, fayyaa, fi gammachuu dha.
• Ittiin Walitti Dhufuu: Namoonni Oromoo iddoo Irreechaa kabajamu (kan yeroo ammaa Hora Harsadii fi Bishooftuu irratti beekamu) hiriira nagaa fi faaruu galataa deeman.

Irreechi hojii siyaasaa osoo hin taane hojii aadaa fi amantii waliigalaa ta’eera. Qophiin isaa waggaa waggaan bal’inaan hojjatama, ummata kuma kuma walitti qabu.

---

2. Hikkaa fi Hiika Ayyaana Irreechaa

Irreechi hiika bal’aa fi gabbataa qaba. Hiikni isaa sadarkaa gara garaa irratti ilaalamuu danda’a.

a) Hiika Amantii fi Duudhaa Qophii Ayyaana Irreechaafi Hikkaa

Irreechi galata Waaqaa dha. Oromoon Waaqayyoo (Uumaa) isa tokko fi ol’aanaa ta’e galateeffachuuf Irreecha kabaja. Kana jechuun:

• Galata: Roobaa, midhaan, nageenya fi jireenya argatan galata Waaqatti dhiyeessu.
• Kadhannaa: Waggaa itti aanuuf rooba, nageenya fi qabeenyaaf kadhachuu.
• Amantii fi Tokkummaa: Oromoon hundi gara Waaqaa tokkotti hirkatuu isaanii agarsiisu.

b) Hiika Aadaa fi Duudhaa Oromoo

Irreechi mallattoo Oromummaa dha. Kunis akkaataa Oromoon aadaa fi eenyummaa ofii isaa itti calaqqisiisu dha. Mallattoo tokkummaa, jaalalaafi wal kabajaa ta’a.

c) Hiika Nageenya fi Tokkummaa

Irreechi yeroo ammaa iddoo nagaa, marii fi tokkummaa Oromoo agarsiisu ta’eera. Ummanni Oromoo naannolee fi iddoo adda addaa irraa walitti dhufee nagaan wal arga.

d) Hiika Dimokiraasii fi Sirna Gadaa

Irreechi sirna Gadaa waliin walitti hidhata qaba. Sirna Gadaa keessatti Irreechi bakka murteessaa qaba; yeroo bulchiinsi tokko xumuruufi bulchiinsi biraa itti aanu eegaluu waliin wal qabata. Kanaaf, Irreechi mallattoo demokiraasii, heera fi seera Oromoo calaqqisiisa.

---

3. Seenaa Irreechaa

a) Seenaa Durii

Irreechi seenaa dheeraa qaba. Oromoon durii irraa jalqabee ayyaana kana kabajaa ture. Sirna Gadaa keessatti Irreechi yeroo murteessaa fi iddoo murteessaa qaba. Yeroo bonaa roobni dhabuun rakkoo guddaa ta’a; rooba argachuun gammachuu fi galata guddaa uuma. Kanaaf, Irreechi mallattoo roobaa fi jireenya ta’ee seenaa Oromoo keessatti hafe.

b) Sirna Gadaa Keessatti

Sirna Gadaa keessatti Irreechi galata Waaqaa qofa osoo hin taane, mallattoo bulchiinsaa fi itti dabarsaa aangoo keessa jira. Kana jechuun, Irreechi yeroo aangoo gadaa tokkoo itti dabarfamuufi itti waliigaltee ummataa cimsu waliin wal qabata.

c) Irreecha Yeroo Ammaa

Yeroo ammaa Irreechi naannoo Oromiyaa qofatti osoo hin taane, biyyoota alaa keessatti illee kabajama. Oromoonni biyya alaa jiraatan Irreecha addunyaa irratti calaqqisu. Fakkeenyaaf: Ameerikaa, Awurooppaa fi Awustraaliyaa keessatti Oromoon Irreecha kabaja. Kun mallattoo Oromoon iddoo hundatti aadaa fi eenyummaa ofii isaa tiksu agarsiisa.

d) Irreecha fi Qabsoo Oromoo Seenaa fi hiika Irreechaa kun dhaloota haaraa keessatti eenyummaa Oromoo tiksuufi guddisuuf gahee olaanaa qaba.

Irreechi yeroo dheeraaf Oromummaa calaqqisiisuuf bakka guddaa qabatee ture. Bara darbanii fi ammaa keessatti illee mallattoo qabsoo nagaa, eenyummaa, fi bilisummaa ta’ee jira.

---

4. Irreechi fi Miira Ummatoota Oromoo

Irreechi mallattoo gammachuu, jaalala, fi waliin jiraachuu dha. Yeroo Irreechaa ilmaan Oromoo:

• Wal argan, wal yaadatan, wal simatan.
• Aadaa isaanii calaqqisan.
• Sirba, weedduu fi faaruu galataa fidan.
• Nagaa fi wal qixxummaa waliin kabajan.

Kana malees, Irreechi seenaa Oromoo keessatti mallattoo dhaabbataa ta’ee dhaloota haaraa gara aadaa fi eenyummaatti dabarsa.

---

5. Irreechi fi Iddoo Kabajaa isaa

Iddoo Irreechi Oromiyaatti beekamu keessaa:

• Hora Harsadii (Bishooftuu): Iddoo guddaan Irreechi ammaa irratti kabajamu.
• Malkaa adda addaa: Naannolee Oromiyaa gara garaa keessatti malkaa fi laga irratti Irreecha kabajama.
• Biyya Alaa: Irreechi biyya alaa keessatti Oromoon hunda waliin ta’uun kabajama.

---

Xumura Qophii Ayyaana Irreechaa fi Hikkaa

Irreechi ayyaana Oromoo keessatti iddoo olaanaa qabu dha. Mallattoo galata, nagaa, jaalala, fi eenyummaa Oromooti. Irreechi waggaa waggaan Oromoon Waaqaa galateeffachuuf, wal jaallachuuf, nagaa eeguuf kabajamu.

---