Yaada Dagatame: Biyya Yihudootaa Harrar, Ethiopia (1944)

Yaada Dagatame: Biyya Yihudootaa Harrar, Ethiopia (1944)

Yaada Dagatame: Biyya Yihudootaa Waraana Addunyaa Lammaffaa gidduutti, yeroo sodaachisaan Holocaust mul’achaa dhufeen, gareen baqattoota Yihudoota Awurooppaa karoora ija jabina qabu tokko yaada dhiyeessan: bulchiinsa Yihudootaa of danda’e kan Itoophiyaa Harrar keessatti uumuu. Boqonnaan seenaa baayyee hin beekamne kun barbaacha abdii kutannaa bakka qulqulluu fi walxaxiinsa ji’oopoolitikaa yeroo sanaa mul’isa.

Yaada dhiyaate

Guraandhala 1944tti Mana Maree Harar—garee Hermann Fuernberg, Erwin Kraft, fi Marie Ginsbergiin durfamu—Emperor Haile Silassie Itoophiyaa iyyate. Mul’anni isaanii baqattoota Yihudootaa bulchiinsa Harrar, bulchiinsa ummata xiqqaa qabduu fi qilleensa qonna Awurooppaatiif mijatu keessa qubsiisuu ture. Karoorri kun kanneen armaan gadii kan hammate ture:

• Autonomy: Abbaa biyyummaa Itophiyaa jalatti ofiin of bulchuu.
• Galaana dhaqqabuu: Buufata doonii Biriteen Somaaliland keessatti argamuuf Biritaaniyaa waliin marii.
• Faayidaa Diinagdee: Invastimantii fi misooma Itoophiyaaf waadaa galame.

Gareen kun iyyannoo isaanii walitti dhufeenya seena qabeessa Itoophiyaan amantii Yihudootaa wajjin qabdu eeruun kan kaa’an yoo ta’u, Emperor’s hidda dhaloota mootii Solomoon fi macaafa qulqulluu “Biyya Kuush” irraa akka dhufe hubachiiseera.

Itophiyaa Diddaa Yaada Dagatame: Biyya Yihudootaa

Hanga July 1944tti Itoophiyaan karaa U.S. Legation Addis Ababa keessa jiruun deebii kennite. Diduun sun cimaa taʼus kan namaaf mararfatu ture:

• Dhidhaalee Namoomaa: Itoophiyaan waggootaaf Xaaliyaan qabattee booda lammii ofii deeggaruuf rakkachaa turte.
• Yaaddoo Abbaa Biyyummaa: Garee biyya alaa tokkoof bulchiinsa guutuu kennuunis dinagdee fi siyaasaan akka hin danda’amneetti ilaalama ture.
• Rakkoo Baqattootaa Bal’aa: Mootummaan furmaanni garee tokko qofa osoo hin taane baqattoota hunda fayyadamu barbaachisaa ta’uu cimsee ibseera.

Duuba Duuba

Manni Maree Harrar bal’inaan lobbi godhee ture, Ministeera Dhimma Alaa U.S., Boordii Baqattoota Waraanaa fi dhaabbilee Yihudootaa bira ga’ee ture. Carraaqqiin isaanii garuu, wantoota dursa kennaniif dorgomaa taʼanii wajjin walitti buʼe:

• Xiyyeeffannoo Ziyoonistii: Gareen Yihudootaa hedduun Falasxiin akka biyya dhalootaa isa jalqabaatti of kennan.
• Dhugaa Siyaasaa: Biriteen naannolee ijoo kan akka Somaliland to’achaa turte, ji’oopoolitikaan waraana boodaas yaada niche kan golgu ture.

Filannoo Bade?

Barreeffamoonni Fuernberg (sanadoota keessatti hammataman) Falasxiin qofti baqattoota Yihudootaa hunda xuuxuu akka hin dandeenyee fi Harrar furmaata hojiirra ooluu danda’u akka dhiheesse falmaniiru. Taʼus, karoorri sun gara dukkanaatti kan hafe siʼa taʼu, dhuma irratti Israaʼel bara 1948tti hundeeffamuudhaan ni dukkanaaʼe.

Kun Maaliif Barbaachisa

Yaadni Harrar dhiyaate kun akka armaan gadiitti ibsa:

1. Ariifannaa Bara 1944: Baqattoonni duguuggaa sanyii jalaa miliquu danda’amu kamiyyuu barbaadan.
2. Filannoo Hin dhugoomne: Osoo Itoophiyaan ykn Michoonni karoora kana deeggaranii seenaan haala adda ta’een mul’achuu danda’a ture.
3. Gahee Itoophiyaa: Fedhiin Emperor Yihudoota gargaaruuf qabu—daangaa keessatti ta’us—seenaawwan baqattoota deebisanii qubsiisuu irratti nuance dabalata.

Milkaa’uu baatus, carraaqqiin Mana Maree Harrar qabsoo lubbuun jiraachuu Yihudootaa yeroo WWII keessatti “what ifs” lakkoofsa hin qabne nu yaadachiisa.

http://Gadaamarket.com

https://lamisaf.com/waaee-aboomii-isa-caluu/

dawload pdf for free